torstai 24. syyskuuta 2015

George Orwell – Eläinten vallankumous

Kysymykset
 1) Mihin tapahtumaan kirjan tapahtumat sijoittuvat ja perustuivat?
 2) Ketä mikäkin eläin esitti?
 3) Miksi teos sensuroitiin?
 4) Minkälainen oli kirjan vastaanotto?

Vastaukset
1)  George Orwell kirjoitti Eläinten vallankumouksen toisen maailmansodan loppuaikana. Orwellin innoituksena kirjalle toimi Venäjän vallankumous ja tämän selvitettyäni ymmärsin kirjan tapahtumat selkeämmin.
2)   Huonon historiantuntemukseni vuoksi en aluksi ollut varma ketä mikäkin eläin esitti. Löysin nettisivun (linkki alapuolella), josta pystyin helposti tarkastamaan eläinten vertaukset historiallisiin henkilöihin. https://en.wikipedia.org/wiki/Animal_Farm#Characters
3)   Sensuroinnin syytä en aluksi tajunnut, sillä mielestäni se ei vaikuttanut kirjalta, joka olisi pitänyt sensuroida ainakaan, jos teos olisi julkaistu nykyaikana. Kun löysin sensuroinnin syyt, mietin kirjan tapahtumia uudestaan ja ymmärsin sensuroinnin syyn. Kirjaa ei suostuttu julkaisemaan mm. sen neuvostoliittovastaisen luonteen vuoksi. Kirjassa eräs karju, Napoleon ”esittää” Stalinia, eikä kirja kuvaile häntä positiiviseen sävyyn. Eläinten vallankumousta ei siis haluttu julkaista, ettei se rikkoisi välejä Neuvostoliiton kanssa.  Myöskään se ei sopinut sen ajan poliittiseen tilanteeseen.
4) Kirja ei alussa saanut kovin hyvää palautetta. Se kuvailtiin hämmentäväksi ja surulliseksi, mikä se mielestäni onkin. Tosco Fyvel kertoo, että tänä päivänä kirja on poliittinen satiiri hyvällä pointilla, mutta jonain päivänä se voi olla pelkkä satu. Mielipide kirjasta on muuttunut alusta parempaan suuntaan.

Eläinten vallankumous on George Orwellin teos vuodelta 1945. Hän kirjoitti sitä vuodet 1943-1944 mutta sai sen julkaistuksi vasta 1945.  Eläinten vallankumous on Orwellin tunnetuimpia teoksia romaanin 1984 ja muistelmateoksen Katalonia, Katalonia ohella.

"Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta toiset eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset".

Kirjassa juoppo maanviljelijä, Mr. Jones, omistaa maatilan nimeltä Kartano. Hän kuitenkin laiminlyö eläinten hoidon ja keskittyy vain kittaamaan viinaa kurkkuunsa. Eläimet ovat kyllästyneet tähän ja päättävät vanhimman ja viisaimman karjun, Majurin, ohjeiden avulla tehdä vallankumouksen maatilalla.
Sikojen johdolla vallankumous päättyy eläinten hyväksi ja Kartanon omistaja renkeineen karkoitetaan maatilalta. Siat ottavat tehtäväkseen tilan johtamisen ja ne kokoavat edesmenneen Majurin ajatuksen ”animalismiksi” ja alkavat elää sen periaatteiden mukaisesti. Ne sopivat myös seitsemän käskyä, joita on noudatettava: 1) jokainen kahdella jalalla kulkeva on vihollinen, 2) jokainen neljällä jalalla kulkeva tai siivekäs on ystävä 3) yhdenkään eläimen ei pidä käyttää vaatteita, 4) yhdenkään eläimen ei pidä nukkua vuoteessa, 5) yhdenkään eläimen ei pidä juoda alkoholia, 6) yhdenkään eläimen ei pidä tappaa toista eläintä sekä 7) kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia. Karjut, Napoleon ja Lumipallo ovat kuin vastakohdat ja ajautuvat riitoihin maatilan johdosta vallankumouksen jälkeen ja tämän seurauksena Lumipallo karkotetaan tilalta. Napoleon sekä tilan muut siat ottavat tilan haltuunsa, jonka aikana muiden eläinten olot huonontuvat pikkuhiljaa. Siat alkavat yhä enemmän haalia etuisuuksia käyttäen tekosyynä sitä, että he ovat tilan aivot ja he tarvitsevat näitä etuja pystyäkseen johtaa vallattua maatilaa. Muut eläimet hieman epäröivät sikojen perusteluja, mutta eivät pistä hanttiin. Eläimet jatkavat maatilan töitä normaalisti, vaikka ihmisiä ei olekaan. Siat alkavat kuitenkin ottaa valtaa enemmän ja enemmän Eläintilalla ja maatilan olot alkavat muistuttamaan yhä enemmän samalta ennen kuin Jones oli häädetty pois. Ne muuttavat Jonesin taloon asumaan, syövät siellä ja nukkuvat siellä. Ne myös alkavat kävelemään kahdella jalalla yhteisesti laadittujen sääntöjen vastaisesti. Ne alkavat kohdella toisia eläimiä alempi arvoisesti sekä teloittavat muutamia vastarinnan aiheuttajia. Kirja loppuu siihen kun Napoleon ja sen seuraajat istuvat ruokapöydässä muiden tilojen omistajien kanssa eikä ikkunasta katselevat eläimet osaa erottaa kummat ovat sikoja ja kummat ihmisiä. 

Juonessa esiintyy muitakin tunnettuja henkilöitä Stalinin lisäksi. Siellä nähdään mm. Molotov, joka toimii Vinkuna Napoleonin (Stalin) viestinviejänä. Myös jykevä työhevonen Jysky on suuressa roolissa, sillä hän ei kyseenalaista sikojen hallitusta vaan tekee töitä kahden iskulauseen voimilla: "Minä teen kovemmin työtä!" ja "Napoleon on aina oikeassa!". Jyskyä verrataankin Stakhanovite Moment-nimiseen raa'an työn edustajiin, jotka seurasivat Aleksei Stakhanovin esimerkkiä kovasta työstä. Jokaisen kirjan henkilön tai eläimen taakse kätkeytyy todellisuuden hahmo. 

Kirja mielestäni kuvaa hyvin myös tätä päivää ja todellisuutta, vaikka se on kirjoitettu jo 1900-luvun alkupuoliskolla. Kirjan sanomaa kutsutaankin ajattoman pelottavaksi. En usko, että tämä kirja koskaan ns. vanhenee. Sitä voi lukea aina uudestaan ja uudestaan ja joka kerran jälkeen pääsee historiaan enemmän jyvälle. Kirja on myös kirjoitettu satiiriksi, mikä teki siitä vähän rennomman luettavan historiallisista tapahtumista kuin historian kirjoista luettuna. 
 


3 kommenttia:

  1. Kuvasit tekstissä juonta hyvin ja sopivan pituisesti. Aiheesta sai hyvän otteen vaikka en ole kirjaa lukenutkaan. Sensuurin syyt ovat myös hyvin tuotu esiin ja kirjan vertaaminen nykypäivään oli hyvä lisä!

    VastaaPoista
  2. Jamila kiteytti esseesi ansiot hyvin. Jos kirjaa ei ole lukenut tai jos Neuvostoliiton historia ei ole kovin tuttua, kannattaa todella vierailla vinkkaamillasi nettisivuilla. Siten pääsee kiinni kirjan historialliseen kontekstiin. Kirjoitus- ja julkaisuvuosina Stalinin hirmutekojen todellisuus ei vielä edes ollut valjennut kaikessa karmeudessaan.

    Näkemyksesi kirjan jatkuvasta ajankohtaisuudesta on hyvä havainto. Monet vallankumoukset saavat samanlaisen jatkon: valtaan pääseet humaltuvat vallastaan ja pitävät siitä kynsin hampain kiinni, vaikka alkuperäiset tavoitteet olisivat olleet idealistisiakin. Toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Surullista on, että joissain vallankaappauksissa ei alun perinkään ole mitään pyrkimystä oikeisiin uudistuksiin vaan vain pelkkään vallan uusjakoon.

    Vaikka satiirit ovat älyllisesti usein vaativia, ne tarjoavat sellaista oivaltamisen iloa, jota objektiivisuuteen pyrkivät ja tilastoihin nojaavat asiatekstit eivät välttämättä pysty välittämään. Sait paljon irti kirjasta.

    VastaaPoista
  3. Unohdin mainita, että kirja on saanut tukea CIA:lta:
    http://www.pen.org/nonfiction/animal-farm-banned-soviets-promoted-cia

    VastaaPoista